Sisäinen guru

Sisäistä gurua, voi myös oletettavasti kutsua nimeltä, omatunto, ehkä, sillä omatunto bruukaa soimata ihmistä aika usein jos on toiminut väärin tai sanonut kiivaspäissään väärin. 
Omatunto kolkuttaa. Mikäs se omatunto on? Se on kuin se opettaisi sinulle mikä on oikein ja amikä väärin mitä teet ja sanot. Omatunto myös opettaa ja neuvoo sinua jos kuuntelet omaatuntoa.
Ei ehkä täysin osuva yhdistelmä, mutta ehkä näin ymmärtää paremmin mikä sisäinen guru on ja miten se toimii.


2017-06-08'
Kukaan ihminen ei ole täydellinen

lukaan ihminen ei ole täydellinen...Jokainen ihminen kamppailee itsensä kanssa koko ajan, jotkut enemmän ja toiset vähemmän.
Kaikilla ei ole tarmoa ja tai halua ja tai ymmärrystä yrittää muuttaa itseään paremmaksi.
Se on luonnonlaki, että ihmiset on henkisesti eri tasolla samalla tavalla kuin ihmiset on fyyssisesti eri tasolla.
Jokainen ihminen on omalla henkilökohtaisella tasollaaan kehityksessä...Se on hyväksyttävä...Se on vaan niin.
Juuri sen takia kun ihmiset on eri tasolla henkisessä kehityksessään, esiintyy maailmassa monenlaisia ihmisiä, hyviä, pahoka ja siltä väliltä, joka ikinen ihminen on omalla tasollaan henkisesti ja toimii sen tasonsa mukaisesti.
Ketään ei voi opettaa eteenpäin tässä asiassa ilman, että ihminen itse haluaa ja ymmärtää muuttaa itseään...Voi vain puhua ja tai kirjoittaa ja kertoa, kuuntelija, lukija joutuu aina itse ymmärtämään tai ei-ymmärtämään kuulemaansa, lukemaansa.
Mutta jokaisella on mahdollisuus menneä eteenpäin henkisessä kehityksessään, jos haluaa ja ymmärtää.
Ketään ei pakoteta, ihmisellä on vapaus itse päättää omasta henkisestä kehityksestään sen mukaan millä tasolla ajatukset liikkuu.
Tämä ei ole mitään uskovaisten höpinää...tämä on kuin kehitysoppia...ihmisen henkistä kehittymistä.
Ihminen kehittyy koko ajan, toiset nopeasti, toiset hitaammin...jokainen kehittyy, kehittyy siis omaa tahtiaan...Kaikkein helpommin näkee ihmisen fyyssisen kehityksen...Hengellistä kehittymistä on hieman vaikeampi nähdä...sillä jokainen ajattelee asiaa omalla tasollaan sen tason kaltaisesti missä juuri sattuu olemaan.
Kaikkea ei siis voi ymmärtää vielä. Kukaan ei ole seppä syntyessään.


 

2017-06-18
Kehitysaste

Ihmiset eri tasolla kehityksessään, sille ei kukaan mitään voi, maailma on tällainen, jokainen menemme omalla tavalla eteenpäin, oman ymmärryksemme tasolla...Tämän takia maailma on kuin sillisalatti, on monen monen laista ihmisajatusta ja käyttäytymistä...Hyväksyttävä se on ja yritettävä sopeutua.

 

2017-06-18
Muuttuva, kehittyvä ihminen

Ihmisiä olemme kaikki, maapallon asukkaita, samaa verta, lihaa ja luuta kaikki olemme, sama alkulähdee meillä kaikilla, sisaria ja veljiä toinen toisillemme olemme. Ajan kuluessa ihminen alkaa tajuamaan enemmän ja enemmän maapalloamme ja ihmisiä ja hyväksymään muutkin kuin vain itsensä. Itsensä rakastaminen, itsensä hyväksyminen kasvattaa kysyä tykätä myös muista ihmisistä, ilman ennakkoluuloja.

 

2017-07-20
Tunteilu ja järkeily

Tunteet ohjaavat elämässämme kaikkea tekemäämme. Niitä ei voi erottaa muista ajatteluista ja väittää niitä sata prosenttisiksi järkeilyiksi, joten täysin puhtaita järkipäätöksiä ei ole.
Tunteet ja järkeily olisi oltava joten kuten tasapainossa. Ihminen on tunne-ihminen, elämme tunteittemme kautta. Kaikki ihmiset järkeilee, jokainen omalla tavallaan. Kaikkea mitä jotkut pitää jäekeilynä, toiset puolestaan pitää sitä tyhmyytenä.
Järkevä ihminen ei esim. ivaa ja pilkkaa toisin ajattelevia, järki sanoo, stop, älä kiusaa, älä ivaa, älä pilkkaa, älä puhu pahaa muista. Tunteileva ihminen menee hyvin paljon tunteittensa varassa ja ajattelee tunteittensa olebvan järkeilyä aina


2017-08-03
Muuta ajattelutapaasi, pääse eroon stressistä

Omat ajatukset aiheuttaa stressin, omat vaatimukset ja omat pelot. On uskallettava jättää pois elämästään eräitä ajatuksia, nähdä ne ajatukset positiivisina. Katsoa vain omaa parastaan. Ei välittää mitä muut sanoo. Tehdä vain kaikki niin, että se tuntuu itsestä hyvältä. Omat negatiiviset ajatukset eri tilanateissa, ihmisten sanomisista ja niin edelleen, aiheuttaa stressiä ja tietenkin jos vaatii itseltään sitä tai tätä, mutta ei pysty täyttämään vaatimiksiaan.
Täytyy siis uskaltaa tutkia omaa ajattelutapaansa päästäkseen stressistä eroon.
Jotkut sanoo, että vaihda työpaikkaa niin pääset stressistä eroon. Harvoin stressi työpaikkaa muuttamalla pois lähtee, sillä jäljellähän on edelleenkin ne samat ajatukset jotka aiheuttaa stressin.


 

2017-08-21
Elämän tarkoitus

Elämän tarkoitus voi olla vaikkapa kehittää henkisyyttään, kohottaa sisäistä henkistä tasoaan korkeammalle ja korkeammalle, sitä tehdessä olisi tiedettävä mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Hyvyyden pitäisi aina voittaa.

Ihminen joka voi huonosti, hän saattaa olla ilkeä muille, purkaa huonoa oloaan muihin.

Kun ihminen voi hyvin, voi hän tyytyä vähään ja sietää ja suvaitsee kaikkia, silloin on noussut henkisesti korkeammalle.

Miksi elää ja voida huonosti ja siinä samalla yrittää saada muutkin vihaamansa voimaan huonosti.

Ajatelkaa jos kaikki ihmiset maailmalla voisi huonosti? Mikä kurja maailma olisi.

Mitä useimmat voi hyvin, sitä ihanampi paikka maailma olisi.

Jotta minun mielestä elämän tarkoitus on voida hyvin, elää ja antaa myös muitten voida hyvin ja elää hyvin.

 

2017-09-30
Fiktio ja absolyyttinen totuus :)

Kaikki taitaa olla jonkinlaista fiktiota...Olemme kuin sätkynukkeja, jokainen omalla tavallaan ja eräät haluaa niin mielellään pitää omia sätkynykkemielipiteitään ainoina oikeina mielipiteinä ja paheksuvat muitten mielipiteitä ja uskomuksia.
Miksi ei voi antaa kaikilla olla omat uskot? ..Kukaan ei loppujen lopuksi tiedä mitä kaikkea todellisuus oikeastaan on... Tiede ei tiedä paljoa sekään, mutta tiedettä uskovat fanaatikot pitää tiedettä absolyyttisenä totuutena aivan samalla tavalla kuin fanaattiset uskovaiset pitää uskoaan absolyyttisenä totuutena.
Noin kun on asian laita, on turhaa huudella, minä olen oikeassa, sillä kaikki voi olla oikeassa osittain...Ihmisen psyykkeä ei ole paljoakaan paljastettu, vain päällimiten...Kukaan ei tiedä mitä kaikkea voi olla, siksi se on aivan turhaa kiistellä uskoista, lasken myös tieteeseen fanaattisesti uskovat uskovaisiksi aivan samalla tavalla kuin uskontoon fanaattisesti uskovat lasken fanaattuisesti uskovaksi.
Opetelkaamme suvaitsevaisuutta. Älkäämme uhotko omien mielipiteittemme paremmuudesta, ei sellaisella ole mitään virkaa.

 

 2017-10-28
Ihmiset ei tiedä kaikkea

Joskus se on hyvin vaikeaa paneutua syvemmälle asioissa, jos omasta luulosta on tullut absoluuttinen totuus, on siis itse tietävinään kaiken kaikesta, vaikka todellisuudessa ihminen ei paljoakaan tiedä kaikesta mitä universumissa on. Sana sielu voi tarkoittaa monta eri asiaa, ei siis välttämättä uskonnollista sielua.
Itse uskallan tunnustaa, että on vielä paljon sellaista josta en tiedä yhtään mitään, sillä ei edes tiede sitä vielä, niin miksi siis minä tai joku muu tietäisi. Olen valmis monille eri teorioille avoimin mielin. Mutta en ole valmis tuomitsemaan kenenkään uskoja, en myöskään ole valmis ottamaan vastaan uskoa siitä, että tiede tietää kaiken.

 

2017-11-07
Henkinen vastaan "ruumiillinen". Kuka on hyvä ihminen?

Aina vain moititaan henkisiä. Miksi?
Antaako henkisten moittiminen jotenkin paremman olon? Tunteeko silloin olevansa parempi kuin henkiset? On jäänyt siis jonkinlainen patoutuma henkisiä kohtaan ja etsitään vain vikoja heistä ja mietitään millaisia henkiset ei saisi olla?
Mikä on henkisen vastakohta? "Ruumiillinen, lihallinen", ruumis ja liha merkitse kaikkea.
Mikä on henkinen? Psyykkinen, mentaalinen, sielullinen.
Miten käyttäydytään on moraalinen asia sekä henkisellä ja "ruumiillisella".
"Ruumiillinen" ajattelee enemmän kaikkea "ruumiillista, maallista".
Henkinen yrittää kohottaa psyykkista tilaansa, parantaa itseään, etsiä henkistä polkua ja sitä myötä ajan mittaan oppia enemmän itsestään.

Kuka on hyvä ihminen?
Henkiset ja "ruumiilliset" voi kaikki olla yhtä hyviä, riippuu paljon siitä miten he käyttäytyy, miten he kohtelee muita ihmisiä, Kuinka positiivisia he on. Ja niin edelleen.
Hyvä ihminen yrittää olla ystävällinen kaikille.
Monet rakastaa kritisoida muita yksilöitä koko ajan. Kritiikki on useimmiten aina destruktiivistä ja konflikteja tuottavaa ja toisen ihmisen alentamista tavalla tai toisella.

Onko vain henkisten oltava ystävällisiä ja hyviä?
Miksi "ruumiilliset" odottaa, että vain henkiset aina käyttäytyisi erittäin hyvin? Eikö "ruumiilliset" tiedä, että henkiset on myös kuten "ruumiilliset" omilla poluillaan matkaamassa eteenpäin elämässään, kehittymässä.
"Ruumiilliset" näkyy usein eräät heistä ottavan vapaan linjan ja sanat palaa ja leimuaa henkisiä kritisoidessa. He ovat unohtaneet, että jokainen ihminen on kehittyvä. Kaikki kehittyy omalla ajallaan, omalla tavallaan.
Oikeastaan voi sanoa, että henkiset on hieman edellä "ruumiillisia", sillä "ruumiilliset" monet on juutuneet kiinni kritisoimaan henkisiä ja maallinen meno merkitsee heille hyvin paljon.
Henkiset sen sijaan ovat löytäneen henkisen polun jota he vaeltaa eteenpäin, usein pysähtyen, tehden koko ajan virheitä, mutta henkisen polulla silti ovat ja havittelevat korkeampaa henkistä tasoa ja samalla yrittävät elää hyvää elämää ja voida hyvin.

Henkisyys on ihmisen oma asia.
Sen ei pitäisi aiheuttaa päänvaivaa muille. Jokaisen tulisi pitää huoli omasta itsestään, omasta käyttäytymisestään ja elää ja antaa myös muitten elää.

PS: käytän sanaa "ruumiillinen" heistä jotka moittivat, kritisoivat henkisiä koko ajan ja esim. täällä jatkuvasti kirjoitellaan millainen henkisen pitäisi olla ja millä tavalla henkisen tulisi käyttäytyä ja millä tavalla ei.
Miksi "ruumiilliset" ei odota hyvää käyttäytymistä itseltää ja kaikilta ihmisiltä? Kaikki tietää, että käyttäytyä aina erittäin hyvin ei ole mikään helppo asia, jokainen sen tuntee omasta itsestään.

Käyttäytykäämme kaikki hyvin toisiamme kohtaan.
Ainakin niin hyvin kuin vain voimme. ja sallikaamme myös kaikkien tehdä viheitä, sillä virheistään oppii, virheet opettaa. Kukaan ihminen ei ole virheetön, täydellinen. Kaikki olemme omilla poluillamme vaeltamassa, oppimassa enemmän ja enemmän, kehittymässä, ja niin edelleen.
Hyväksykäämme tämä.
Kaikki olemme omalla tavalla hyviä ihmisiä, olemme sitten henkisiä tai "ruumiillisia, maallisia" :)

Ottakaa tai jättäkää. Tämä on minun mielipide.

Lisäys:
Minun mielestä ja monen muunkin mielestä kaikki on enemmän tai vähemmän henkisiä. Kaikilla on sielu, kaikilla on tunteet millä tunteilla, kaikilla on psyykke, kaikilla on järki (siis järjellisillä).
Se onkin sitten jokaisen oma vastuu millä tavalla niitä käyttää.

-----------------------------


 

2017-11-09
Hyvyys on suositeltava tavoite kaikille ihmisille. 

Hyvyys on suositeltava tavoite kaikille ihmisille. Ei ainoastaan heille jotka yrittävät vaeltaa henkisellä polullaan. Kaikki vaeltaa omia polkujaan. Ihminen on kehittyy koko ajan, jotkut nopeammin, toiset hitaammin, jokainen aikanaan kuitenkin. Antakaamme toinen toistemme mennä polkujamme, etenkin kun emme ole toinen toistamme parempia ihmisinä.
Polkumme on omamme, älkäämme soimatko toinen toisiamme polkujemme mutkaisuudesta. Suoraan on vaikea mennä. Kukaan ei osaa mennä täysin suoraa polkua kohti hyvyyttä ihmisenä. Mutkien kautta opimme uutta itsestämme.


2017-11-24
Universaalisen rakkauden tavoite

Universaalinen rakkaudentavoite on vaikea saavuttaa ja toteuttaa, mutta jokainen voi olla onnellinen ja kiitollinen jos on päässyt pienoiseen alkuun universaalissa rakkaudessa.
Kukaan ei ole seppä syntyessään. Kaikkien on aloitettava alusta. Sama pätee rakkauteen. On aloitettava alusta ja pikku hiljaa edetä eteenpäin. Jokainen omalla vauhdillaan ja omalla tasollaan.
Me ihmiset emme ole täydellisiä, tämän takia kukaan meistä ei osaa rakastaa täydellisesti. Teemme koko ajan virheitä. Tehkäämme virheemme, niistä opimme. 
Henkiseen päin olevat ihmiset tavoittelee alkuun pääsyä universaalissa rakkaudessa. Se jos saa kritiikkiä osakseen, ei haittaa, sillä maailma on täynnä kritiikkiä ja epäsopua, kaikkeen ei siis tarvitse edes regoida, ottaa vaan lauhkeasti vastaan kritiikin, on hiljaa ja jatkaa matkaansa eteenpääin iloisin mielin.

 

2017-12-05
Ihminen kehittyy aikanaan

- Kaikki kehittyy aikanaan. Vauvasta tulee kävelevä ja puhetta opetteleva pikkulapsi. Pikkulapsesta tulee koulu-ikäinen lapsi. Koulu-ikäisestä tulee teini. Teini kehittyy nuoreksi aikuiseksi. Nuori aikuinen kehittyy 30 vuotiaaksi jne. Sitten tulee se keski-ikä 40+ .Sitten 50 vuoden villitykset ehkä. 60+ alkaa jo tunnistaa itsensä vanhaksi ihmiseksi.

Maailmaan siis mahtuu kaiken ikäisiä ihmisiä, eri kehitystasossa olevia.
Annetaan kaikkien eri ikäisten ihmisten kukkia. Me aikuisetkin olemme joskus olleet lapsia ja teinejä ja varmasti muistamme oman teini-ikämme errittäin hyvin. Teini-ikä on sellaista etsimistä, harjoittelemista. Myös teinien täytyy saada tehdä virheensä, siis pieniä virheitä, mitkä ei pitäisi ketään muuta häiritä millään tavalla.

Onhan niitä aikuisiakin jotka edelleenkin käyttäytyy kuin teinit, eivät vielä ole kehittyneet sen pitemmälle vielä elämänsä tiellä.

Joten se on niin, että kehitys ei ole aina iästä kiinni. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan.
Käytöstavatkin kehittyy koko ajan, joillakin nopeasti, joillakin hitaasti. Käytöstavat useimmiten johtuu siitä millä tavalla henkilö kokee itsensä. Kehittyvä ihminen on hapuileva. Kaikki ihmiset on kehittyviä koko ajan, aikuisetkin.

Loppujen lopuksi kaikki ihmiset kehittyy koko ajan jonkin verran iästä riippumatta. Harjoittelu, elämä opettaa. Sille taas ei kukaan voi yhtään mitään, että kritiikki lentää aivan mistä tahansa, jollei muusta, niin ikään kuuluvasta tyylistä. On kuitenkin aivan selvää, että aikanaan kaikki kehittyy, käytöstavat muuttuu.

 

2017-12-05
Millä tavalla kehität itseäsi

Tämä on tavallaan jatkoa edelliseen avaukseeni, "ihminen kehittyy aikanaan".

Millä tavalla kehität itseäsi? Tunnetko, että sinulla olisi tarvetta muuttaa jotain itseässäsi, haluatko muuttaa jotain itseässäsi, omassa käytökssessäsi? 
Jos et halua, miksi et halua? Tunnetko ehkä olevasi kaikin puolin hyvin kehittynyt ihminen? 
Tiedätkö, että monet asiat vaatii aikaa ja suurta tahtoa, jotta pystyisi itseään muuttamaan, halua muuttaa itseään paremmaksi. Mutta ensin on aina itse saatava ahaa elämys, että ahaa, tämän haluan parantaa itsessäni. Ei auta paljoakaan kuinka paljon tahansa sivulliset antaa megatiivistä kritiikkiä ja arvostelua, sillä ego useimmiten ei suostu sivullisten syytöksiä ottamaan vakavissaan, etenkin netissä, sillä täällä ei kukaan voi nähdä eleitä, voi vain lukea toisten kirjoituksia ja luulotella aika paljon lukemalla jotain olematonta rivien välistä.
Kuitenkin he jotka kritisoi, heillä on oikeus kritisoida.

Uskallatko avautua ja kertoa millä tavalla kehität itseäsi eteenpäin? Onko se helppoa?

Vastaanottaja päättää itse miten reagoitsee kritiikkiin ja arvosteluun, vain itse päättää, kukaan muu ei sitä voi tehdä. Paras tapa on ohittaa kritiikki, ainakin näillä nettipalstoilla :)

Nyt menen itseeni :)
Parannuksia olen tehnyt vuosien vieriessä, joissakin olen selviytynyt, joissakin en. 
Aikaisemmin kauan sitten olin suuri islamkriitikko, en tiennyt Islamista oikeastaan mitään, luulin vain tietäväni. En kritisoinut Islamia muille länsimaisille, kritisoin muslimeille, sillä olen koko aikuisikäni ollut aina muslimien kanssa tekemisissä. Juttelin sekä fanaattisesten muslimien kanssa ja tavallisten uskovaisten muslimien kanssa ja muslimien kanssa jotka ei olleet uskovaisia. Sain erilaista palautetta noilta kolmelta eri muslimiryhmältä. Aloin tutkia asiaa tarkemmin ja huomasinkin, että olin väärässä monessa asiassa mitä tuli islamkritiikkiini. Ymmärsin, että en silloin ymmärtänyt uskontoa islam, käyttäydyin hyvin tyhmästi kuten monet islamkriitikot tekee, valitettavasti. Vuosien, vuosikymmenien kuluessa minusta tuli hyvin taitava uskonnossa Islam. Tämä on yksi parannukseni joka vei muutaman vuoden ajan ennen kuin olin valmis. 
Nykyinen muutoksen haluni:
Haluan vähentää kritiikkiä ja toisten arvostelua niin vähiin kuin vain mahdollista, mutta se on erittäin vaikeaa, tulee menemään vielä vuosia ja todellisuudessa ei edes elin-ikäni riitä tämän asian parantamiseen. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että antaisin periksi ja luopuisin. Yritän yrittämistäni, pikku hiljaa olen edennyt hieman eteenpäin ja se on tehnyt minut onnelliseksi jo se vähäinenkin edistys tässä asiassa. Tietenkin saamani negatiiviset palautteet tästä ehkä joskus tuntuu tuskaisilta, mutta sellaiseen on totuttauduttava, sillä minä kävelen minun omissa kengissäni ja kukaan muu ei ole kävellyt kengissäni samaa polkua, joten kukaan ei voi tietää mitä tämä on minulle, vain minä itse tiedän.

Mitä sinä tiedät itsestäsi, mitä haluat parantaa ja millä tavalla?

Mutta tietenkin on myös heitä, jotka ei halua muuttua, he on juutuneet kiinni johonkin iän mukanaan tuomaan tyyliin. Kyllä hekin aikanaan kehittyvät eteenpäin, kunhan huomaavat ja uskaltavat "aikuistua".

Mutta se se vasta aikuista onkin jos uskaltaa antaa kaikkien kehittyä omassa tahdissaan, ainakin näillä keskustelupastoilla. Reaalissa elämässä kehitys kulkee omaa rataansa. On oletettavaa, että reaalissa enemmistö käyttäytyy maltillisemmin kun on silmätysten, kasvot kasvoja vastakkain keskustelukumppanin kanssa. :)

Jos jokin ottaa aivoon netissä, kääntää selkänsä, olla hiljaa, ei valita. Jokaiselle ihmiselle kuuluu oikeus olla rauhassa niin paljon kuin vain mahdollista.

Mutta sekin on aivan luonnollista ihmiselle, että hakee vikoja muista ihmisistä, valitettavasti. Mutta se kun hakee vikoja muista, on opettavaa monille. Tietenkään ei kaikille, mutta sellaista on elämä, joten olisi opeteltava olemaan hieman enemmän suvaitsevaisempi.

Tällä en tarkoita sitä, että itse olisin parempi kuin muut. Kerron vain mielipiteitäni tällä kertaa suoraan ja rehellisesti. Kirjoitin siis yleisesti.

Jokainen on oman onnensa seppä

 

2017-12-17
Voiko uskonnosta Islam erota?

Totta kai voi erota, uskominenhan on omantunnon asia. Koraani kuitenkin tuomitsee Islamista eroamisen. Mutta millä tavalla? 
Monet väittää, että Islamista erotessa saa kuolemanarangaistuksen. Jossain päin maailmaa ehkä tapahtuu noin, mutta silloin on sen maan lait laadittu niin.

Koraanissa ei lue, että Islamista erotessa on se ihminen tapettava. Jumala rankaisee sitä ihmistä viimeisenä päivänä.

Hudud-lait rikoksista on vain harvassa muslimimaassa käytössä, joten jos muslimi sanoutuu irti Islamsta, on hän hudud-lain alainen vain jos asuu niissä valtioissa missä on hudud-lait käytössä, siis sharialait eräistä rikoksista.
Kaikissa muissa valtioissa maailmassa, ei Islamista eroava muslimi saa mitään rangaistusta.

Sanalla muslimi tarkoitetaan maailmassa yleisesti kaikki ihmisiä jotka on syntyneet muslimiperheeseen, muslimitaustaiseen perheeseen. Ja näin ollen ei läheskään kaikki muslimit ole uskovaisia, sen takia juovat viinaa samalla tavalla kuten monet länsimaalaiset tapakristityt, jotka kuuluu kirkkoon mutta eivät ole varsinaisesti uskovaisia kristittyjä.
Länsissa on muslimeista suurin osa sellaisia jotka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen seurakuntaan, mutta silti monet naiset pitää hijab, se on heille vain tapa. Uskovainen musliminainen pitää hijabia uskonsa takia. 
Jos tapamusliminainen heittää hijabinsa pois, ei siitä hänelle mitään seuraa täällä, sillä ei hän voi anoa eroa Islamista kun ei kuulu mihinkään seurakuntaan.
Sen sijaan tosi uskovainen muslimi erotessaan joutuu ilmoittamaan siitä seurakuntaansa ja se ehkä aristuttaa, se on ymmärrettävää.
Mitään kuoleman tuomiota ei länsimaissa langeteta Islamista eronneille. Kuolemantuomion langettaa islamilainen tuomioistuin Islamilaisessa valtiossa vain ja ainoastaan he voi päättää kuolemanrangaistuksesta siinä maassa.
Länsimaissa ei ole mitään islamilaisia tuomioistuimia, jolloin täällä ei langeteta mitää tuomioita.

Yksityisillä ihmisillä ei ole lain nojalla mitään oikeutta tuomita millään tavalla Islamista eronneita, ei muslimimaissa, eikä länsimaissa.

Se jo muut ihmiset kiukustuu jos joku jättää Islamin, on niitten imhisten asia, asia jossa he toimii siis itsevaltaisestu, eivätkä noudata Koraanin ohjeita

 

2017-12-17
Mitä tiedät uskonnosta Islam?

Mitä tiedät uskonnosta Islam? Tiedätkö uskonnosta Islam jotain, tai onko sinulla vain ennekkoluuloja muslimitaustaisista ja ajattelet sen olevan uskontoa Islam? 

Esim. hyvin monet länsimaalaiset tavallaan ottaa eräiltä muslimihiemiltä pois vastuun heidän pahoista teoistaan syyttämällä miesten pahoista teoista tai naisten alentamisesta, uskontoa Islam.
Olisi aiheellista erottaa uskonto Islam ja se pahuus mitä esim. eräät muslimimiehet tekee.

Sillä loppujen lopuksi kaikki uskonnot on hyviä pohjimmiltaan. Sehän on vain eräät ihmiset jotka etsii jakeita pyhistä kirjoistaan, jakeita joissa on negatiivisyyttä, sillä he haluaa alistaa muita ja tehdä pahaa muille. Usein nuo irrotetut jakeet lukevat kirjaimellisesti, eivät halua katsoa mitä lukee sitä jaetta ennen tai jakeen jälkeen, eivät siis välitä siitä missä yhteydessöä se jae on. 

Miksi eräiltä muslimimiehiltä viedään pois vastuu heidän teoistaan ja sanoistaan? Onko tarve silloin hyvinkin suuri yrittää mustamaalata uskontoa Islam?
Monet sekoittaa tietämättään uskonnon Islam ja ihmisten pahat tavat toisiinsa. Sellainen edistää islamofobiaa ja vihaa uskontoa Islam kohtaan.

 

2018-01-21
Kokemukset opettaa

Kokemuksista oppii jos on kokemuksien kautta kyennyt muuttamaan hieman itseään, paremmaksi, hyvemmän tien kulkijaksi.

Mutta jos kokemukset ei millään tavalla muuta ihmistä, silloin ei ole kokemuksistaan oppinut paljoakaan, menee vain eteenpäin samalla tavalla kuin aikaisemminkin, tehden uudelleen ja uudelleen samoja virheitä jotka johtaa esim. negatiiviseen kokemukseen.

 

2018-01-27
Kritiikki ei ole hyvää

Kritiikeissä on paljon eroa ja ero johtuu kritisijoista itsestä. Jokainen kritisoi omalla tyylillään, millä mielellä on, millainen luonne on. On sekä negatiivistä että positiivistä kritiikkiä. Positiivinen kritiikki on konstruktiivistä, sillä ei haluta pahaa, ei riitaa, ei kritisoida ihmistä, sen erottaa hyvin eroon negatiivisestä kritiikistä jonka tarkoitus on kritisoida sen takia kun ei tykkää siitä ihmisestä esimerkiksi, tai vaan sanahelinää, jankutusta sanoja väännellen ja käännellen. niin silloin haluaa saada aikaan pienen kaaoksen sen ihmisen sisimmässä jota kritisoi. Usein se näkyy onnistuvan monen kohdalla, valitettavasti. Kritiikki jos se menee henkilökohtaisuuksiin kuten se yleensä menee useimmiten, se on satuttavaa ja monen tarkoituskin on satuttaa sanoillaan.
Kritisoida kun voi monella eri tavalla, negatiivinen kritiikki ei ole hyvää kenellekkään. Konstruktiivinen kritiikki voi olla joissakin tapauksissa ehkä hyväksi, mutta useimmiten ei, sillä kritiikki sinänsä, siis negatiivisesti kajahtava kritiikki luo vain epäsopua ja pahaa oloa jollekkin, useimmiten sille jota kritisoidaan.
Joten kritiikkiin tulee suhtautua niin, että ei satuta itseään. Kritiikillä ja kritiikillä on eroa, on nähtävä se ero ja toimittava sen mukaan mitä näkee itselleen parhaaksi.
Tietenkin kritosiva saa kritisoida niin paljon kuin haluaa, mutta esim. minä en nykyään tartu kiinni kritisoivien kritiikkiin :) ohitan ne, useimmiten.
Eri näkemys kritiikistä. Hyväksyn sen. Kritisoivat saa kritisoida jos niin haluavat, itseäni en paljoakaan puolustele, annan olla vain kritisoitvien omissa oloissaan. Muita saatan kyllä joskus puolustaa jos katson, että heitä turhaan ja jatkuvasti kritisoidaan.
Yritän kritisoida muita niin vähän kuin vain mahdollista, useimmiten onnistun, mutta en valitettavasti aina. Sellaista se elämä on. Kukaan meistä ei ole täydellisiä, jokaisessa meissä on omat vajaavaisuudet.
Ymmärrän myös sen miksi monelle toisten kritisointi on niin tärkeää, hyväksyn senkin, sillä kukaan ei toistaa muuttaa millään tavalla, etenkään täällä foorumilla. Krisoivan täytyy saada kritisoida, se on kuin elämänlähde hänelle. Ja toisekseen, tiedän omasta kokemuksesta, että se on hyvin hyvin vaikeaa yrittää olla kritisoimatta. Täytyy todellakin itse haluta yrittää olla kritisoimatta. Jokainen toimii omantuntonsa mukaisesti, sekä krisoiva ja se jota kritisoidaan.
Sukulaisuus, jos esim. sisko tai veli sanoo jotain kritiikin tapaista, ei se tunnu kritiikiltä silloin ainakaan jos on läheinen ja lämmin suhde. Sama pätee muihin kritiikin antajiin, jos on lämmin ja läheinen suhde, niin ei sitä edes aina ota kritiikkinä, ottaa sen neuvona.
Toista se on kun tuttavat ja tai aivan vieraat alkaa kritisoida ilman, että tuntee ihmistä, silloin se kritiikki on hyvin negatiivistä koska se heitetään subjektiivisesti vieraalle tai vähän tutulle ihmiselle. Vieras ei voi tuntea toista vierasta, mutta läheiset sukulaiset tai hyvät ystävät tuntee toisensa hyvin. ja toisekseen, todellinen hyvä ystävä ei koskaan kritisoi. Neuvoja voi aina antaa jos toinen kysyy neuvoja.
** Toivottavasti tämä menee nyt perille, vai tallennako kirjoitukseni ja laitan tarvittaessa sen uudelleen tänne.

 

2018-01-27
Todelliset ystävät ei jätä

Todelliset ystävät ei koskaan jätä, he jaksaa kuunnella ja avustaa jos vain voivat. Tavalliset tuttavat usein jäättää ihmisen jolla on vaikeita probleemia, jonkin ajan kuluttua. Tuosta näkee ketkä on niitä oikeita ystäviä. Oikeat ystävät pysyy vuodesta toiseen, tapahtui mitä tahansa.
Kyllä tietenkin väliaikainenkin "ystävä" voi auttaa, on vain eri asia haluakaa apua tarvitseva apua keneltä tahansa.
Suotavaa se on, että uskaltaa auttaa lähimmäistään, se on hyvä teko. Olen kuitenkin havainnut elämäni aikana, että nalkutus ja painostus ja syyttely tai kova kehoitus "tee niin tai tee näin", ei paljoakaan auta, on aloitettava neutraalisti, kuuntelemalla ja lopulta usein apua tervitseva havaitsee itse lopulta miten tulisi toimia. Pelkkä kuuntelu auttaa paljon.

 

2018-01-27
Hädässä olevaa on kuunneltava

Sellainen tarvitsee kaikkein eniten jonkun lempeän ihmisen kuuntelijakseen, ihmisen joka jaksaa kuunnella. Jo pelkästään se, että joku jaksaa kuunnella, on apua apua tarvitsevalle. 
Ei saa siis tuomita millään tavalla, eikä alkaa syytellä, ei se auta, päin vastoin, syyttely ja tuomitseminen ja ei kysyttyjen neuvonanto vain pahentaa tilannetta. Neuvoja voi antaa jos neuvoja kysytään, muussa tapauksessa on parasta olla hiljaa neuvojensa kanssa :)
Jos hyvin huonosti voi, silloin on vaikea rakastaa ketään, sillä kärsimyksiin sairastunut ihminen ei rakasta itseään, jolloin ei ole kykyä rakastaa muitakaan. Nyt puhun yleisesti, sillä eroavaisuuksia on tietenkin ihmisten välillä paljon, kukaan ei ole samanlainen.
Kärsimuyksiin sairastunut tarvitsee paljon muitten rakkautta osakseen, jotta hän näkisi, että rakkaus on hyvää ja parantavaa.

 

T
2018-02-24
Ovatko tunne ja järki toistensa vastustajia vai kumppaneita?

Oma mielipiteeni on aina ollut, että tunne ja järki on toisiinsa kietoutuneita ja niitä on useimmiten vaikea erottaa toisistaan, sillä järkeilykin on tunnetta.
-----------------------------------

"Millainen sitten on järkevä ihminen? Käsitys, että järjen tulee voittaa tunteet, on ollut yleinen, jopa vallitseva näkemys. Varsinkin voimakkaat tunteet ovat olleet kiusankappaleita. Ne on saatava hallintaan, jotta voi elää järkevästi. Psykologi Jonathan Haidt antoi tälle tulkinnalle suoranaisen tyrmäysiskun: järjen tehtävä on selittää intuitiot parhain päin. Intuitiot taas perustuvat suurelta osin tunteisiin. Järki on siten ihmisen toiveiden, halujen ja intuitioiden nöyrä palvelija. Jos tunne on positiivinen, järki toimii sen suuntaisesti, jos taas tunne on kielteinen, järki mukautuu siihen.

Elämänkatsomuksia on vaikea perustella järjen avulla. Sitä kuvastaa se, miten helppoa on arvostella toisenlaisia näkemyksiä kuin mitä itsellä on. Järki voi sanoa, että olisi hyvä elää sovussa muiden kanssa ja pitää pahin itsekkyys kurissa, mutta paljon enempään järki ei pysty. Kun halutaan jotakin enemmän, rationaalisuus ei kanna pitkälle. Onhan järkevää olla niin itsekäs kuin suinkin on mahdollista. Miksi tehdä enemmän muiden hyväksi kuin on tarpeen? Miksi välittäisimme vieraista ihmisistä, varsinkaan heistä, jotka ovat kovin kaukana?

Palaamme siis kuitenkin tunteiden sävyttämiin tulkintoihin. Meistä tuntuu, että olisi hyvä välittää kaukanakin olevista ihmistä. Olisi hyvä olla ystävällinen ja avulias, vaikka siitä ei mitään hyötyä olisikaan. Jostakin syvältä tulee ajatus, että toisen puolustaminen omien etujen kustannuksella olisi kunnioitettavaa. Joskus jopa uhrautuminen toisen ihmisen puolesta. Pyyteetön rakkaus on aivan uskomattoman hieno asia. Eihän näitä tavattoman hienoja asioita voi järjellä puolustaa. Vaikka kehittelemme ”järkeviä” tulkintoja esimerkiksi evoluutiopsykologian avulla, eivät nuo hienot asiat kuitenkaan sen avulla muutu järkeviksi. Ihmisen kyky luopua omista eduistaan on pohjimmiltaan järjetöntä.

Kaiken kaikkiaan ihmisen järki ja tunne kietoutuvat niin vahvasti toisiinsa, että niitä ei voi todellisessa elämässä toisistaan erottaa. Ilman tunteita ihminen ei kiinnostuisi tai innostuisi mistään, ei ymmärtäisi varoa ja välttää vaarallisia asioita eikä muodostaisi meille niin kaikille tärkeitä läheisiä ihmissuhteita. Ilman järkeä emme tietäisi, miten toimia niin, että saamme jotakin tuloksellista aikaan. Tunteet ovat tässä ja nyt, järki katsoo kauemmas. Järki näkee tavoitteita ja etsii keinoja, joilla tavoitteita voidaan toteuttaa. Järki ja tunteet ovat yhteistyökumppaneita, jotka joskus voivat joutua riitaan keskenään. Jatkuva riitely johtaa kuitenkin tuhoon tai ainakin suuriin vaikeuksiin. Jos toinen kukistaa toiseen, seuraukset ovat silloin erityisen tuhoisia.

Järki on oikeastaan tuhoisampi kuin tunne, sillä esimerkiksi vihaa puhkuva ihminen on vaarallinen, koska hän voi vaikkapa lyödä lähellä olevia, mutta vaarallisuus lisääntyy moninkertaiseksi, kun hän alkaa huolellisesti miettiä, miten hän voisi tuhota vihansa kohteita. Vihan tulee samalla lauhtua, sillä muuten hän ei pysty kostamaan niille, jotka ovat hänet vihastuttaneet. ”Parhaita” suunnitelmia hän tekee silloin, kun pääsee flow-tilaan, jonka aikana katoaa sekä minuus että tunteet. Huomio kohdistuu vain siihen, miten kosto toteutuu parhaiten.

Kuitenkin kaikki lähti liikkeelle vihasta, jonka ei annettu laantua. Ilman sitä noita kostosuunnitelmia ei olisi tehty. Työnjako on selvä: tunteet käynnistävät ja suuntaavat, järki tekee suunnitelmia ja toteuttaa niitä."

Lähde:
https://www.markkuojanen.com/psykologia/ovatko-tunne-ja-jarki-vastustajia-vai-kumppaneita/

 

T
2018-03-31
Intelligens vs alhainen henkinen taso

Monet puhuu ja kirjoittaa hyvin huonosti, olettavat ehkä itse olevansa suuriakin intelligenttisiä persoonia. Ihminen voi olla intelligentti, mutta muuten täysi p-ska. Vaikka olisi kuinka paljon tahansa intelligenssiä, niin jos psyykke ja tunne-elämä ja henkisyys on huonolla asteella, silloin ei sen ihmisen intelligensillä ole mitään merkitystä, sillä huono tunne-elämä ja huono psyykke ja alhainen henkinen taso on ottanut täysin vallan ihmisestä.
Ihmisen käyttäytyminen kertoo hyvin paljon millä tasolla ihmisen psyykke, tunteet ja henkisyys on. Voi siis olla normaali intelligenssi mutta alhainen henkinen taso jolloin se alhainen henkinen taso lyö yli intelligenssin, sillä järki ja tunteet kulkee käsi kädessä, sillä monesti tunteet voittaa ja järki häviää. 
Täytyisi siis kasvattaa positiivisiä tunteita jotta henkinen taso kohoaisi.
Ihmisiä, on eri kehitysasteella maailmassa, riippuen missä asuvat, millainen on klimaatti, kasvatus ja mahdollisuus oppimiseen ja jos esim. asuu kehitysmaissa, niin ei ihmiset siellä ole alhaisia älyllisesti, kysymys on tasosta jonka yhteiskunta on luonut ihmiselle, ihminen on usein ympäristönsä luoma, ei aina, mutta useimmiten.
Esim. länsimaiset rasistit näkee tummemmat ihmiset älyllisesti huonompina kuin itse ovat, mutta eivät ymmärrä että heillä itsellään ei se heidän  intelligenssi näy missään sillä alhainen tunne-elämä ja alhainen henkinen taso on niin selvästi esillä että intelligenssi on kuin mereen vajonnut laiva jota ei missään näy :)

 

A
2018-04-16
Erilaisuus

Erilaisuus on rikastuttavaa, raikasta ja uudistavaa ja opettavaa.
Virkistävä erilaisuus, erilaisuus rikastuttaa, asioita opit, tietosi kasvaa, empatiasi kasvaa, maailmankatsomuksesi kasvaa, tulet maailman kansalaiseksi,
internationell, rajaton ihminen :)
Kunnioita muita niin samalla myös kunnioitat itseäsi.
Erilaisuus tunnetaan toisinaan kuin akilleen kantapää. Kaikkesta ei voi tykätä, mutta kaikkea voi sietää jollakin tavalla ja jos sietokyky ei kestä, älä reagoitse kaikkeen erilaisuuteen, mene eteenpäin reippaasti. Mutta älä unohda seuraavaa:
Elä ja anna myös muitten elää.

 

A
2018-04-17
Erilaisuus

Kuten kaikki tietävät, erilaisuutta on maailma täyteen. 
Kaikista ja kaikesta ei voi pitää, mutta kaikkia ja kaikkea voi sietää aika paljon jos haluaa, etenkin jos ne on sellaisia erilaisuuksia että ne ei vahingoita toisia verbaalisti tai fyyssisesti.
Kaikkeen ei tarvitse reagoida sillä tavalla että aiheuttaa riitaa ja sanaharkkaa. Itsensä hillitseminenkin on taito joka on opittava :)
Siitä mikä häiritsee toisessa ihmisessä, olisi aina puhuttava vain sen ihmisen kanssa josta on häiriintynyt. Mutta valitettavasti se on vaikea asia tehdä niin että ei loukkaa sitä toista, se siis vaatisi hyviä käytöstapoja ja kykyä kommunosoida positiivisesti ja rakentavasti.
Esimerkiksi riiteleminen ja toisen moittiminen keskustelufoorumilla, olisi tehtävä privaatisti, ei siis yleisesti kaikkien kuulleen ja nähden, se parantaisi palstan tasoa.
Mutta toisaalta taas yleisesti toisten haukkuminen antaa ehkä voimia haukkujalle koska aina on odotettavaa että saa kannattajia ja avustajia itselleen siinä kun rätisee jollekkin josta ei jonkun takia tykkää. :)
Loppujen lopuksi, emme voi muuttaa muita ihmisiä sellaisiksi kuin ehkä haluaisimme heidän olevan. Silloin herää kysymys, miksi haluamme muuttaa toisia sellaisiksi kuin haluamme heidän olevan? Suostutko sinä muuttamaan itseäsi aina kun joku antaa kritiikkiä sinulle ja haluaa muutosta sinussa? Jos et muuta itseäsi muitten tuhansien makujen mukaisesti, silloin ymmärrät myös että muut ei muuta itseään sinun halujesi mukaan. Noin kun on, niin sietokyvyn kohottaminen on tarpeellista.

==================================

""Emme tule koskaan pitämään kaikesta
Meidän täytyy kysyä itseltämme: onko toisen henkilön käytös, se jota emme hyväksy, sopimatonta vai olisimmeko vain tehneet asian toisella tavalla?
Kun emme onnistu erottamaan näitä asioita toisistaan, tunnemme pettymystä ja turhautumista toisten ihmisten kanssa. Meidän ei pitäisi vaatia, että toiset käyttäytyisivät, ajattelisivat tai työskentelisivät samalla tavalla kuin me koska sellainen asenne tulee aiheuttamaan ongelmia joka kerta.
Kun me jatkuvasti seuraamme mitä toiset tekevät, menetämme mahdollisuuden nauttia nykyhetkestä heidän kanssaan.
Mitä meidän pitäisi tehdä jos ajattelemme, että jonkun ihmisen käytös on ei-toivottua?
Kukaan ei muutu noin vain, vain koska he ovat nyt tietoisia haluistasi; asiat eivät toimi niin. Ja jos se on se mitä odotat tapahtuvan, tulet vain ärsyyntymään päivä päivältä enemmän kunnes eräänä päivänä yksinkertaisesti ”räjähdät”.
--------
On paljon tuottoisampaa ja tehokkaampaa puhua toisen kanssa siitä mikä sinua häiritsee, selittää miten se vaikuttaa sinuun ja miten se saa sinut tuntemaan. Tällä tavoin toinen henkilö ei tunne tulleensa loukatuksi tai että joku hyökkäsi häntä vastaan, ja on todennäköisempää että hän myös muuttaa asennettaan.
Samalla tavoin meidän täytyy olla avoimia toisten ihmisten palautteelle kun olemme itse ehdottaneet, että he muuttavat jotakin. Yhteisenä päämääränä on tulla toimeen paremmin ja mukavammin.
Ketä sinä haluat muuttaa? Jos lista on pitkä, ehkä sinun on aika miettiä asiaa. Se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että sinulla on paljon töitä tehtävänä itsesi kanssa ennen kuin pystyt löytämään todellisen onnen. ""

Mielenihmeet 

 

A
2018-04-24
Tämä maailma on asuinpaikkamme juuri nyt

 Kun täällä kerran elämme, on meidän opittava elämään täällä, siihen ei auta haaveillen eristäytyminen ja vain itsensä havittelu korkeammalle. Rakasta kaikkia ihmisiä ja avusta kykysi mukaan heitä jotka apua tarvitsevat tai apua pyytävät. Yritä elää tasapainossa maallisen ja henkisyyden kanssa. Ainoastaan vain kiihkeät/fanaattiset eristäytyy ja ajattelee vain itseään.


A
2018-04-26
Ihmisen polut

Jokaisella on oma usko ja tie jota kulkee. Jokaisessa tiessä on oikeaa ja hyvää kulkijalle ja myös vähemmän hyvää jos osaa olla varuillaan. Mikään tie ei ole täysin perusteellisesti suora hyvä, tiet on mutkaisia ja vastamäkiä on monia joista vähitellen kapuamme ylös ja sitten taas tuleekin alamäki ja alas mentiin, sillä emme kukaan ole täydellisiä.
Meillä kaikilla om ego ja mielipiteet ja omatunto ja niin edelleen, sillä elämme ihmisenä täällä maapallolla. Ilman egoa ei kukaan voi elää täällä, sillä ego kuuluu ihmiseen. Egon vaikutusta voi tietenkin yrittää vähentää silloin tällöin, mutta egosta ei koskaan pääse eroon täällä elämässämme, sillä olemme luodut ihmisiksi ja olemme epätäydellisiä kaikella tavalla.
Jokainen kulkee polkujaan, suvaikaamme se, niin hekin suvaitsee sinun ja minun polut.

 

A
2018-04-30
Mieti sanojasi mitä muille jakelet

Joka ikisen tulee mennä itseensä aina kun alkaa tuntua sellaiselta että pitää alkaa kinastella tai väitellä toisen mielipiteestä, sillä ei sellaista ihmistä ole joka ei koskaan itseensä ottaisi toisen sanoista.
Pitää siis aina muistaa tutkia omaa reagointiaan ja pitää myös tutkia omaa tapaansa ilmaista itseään.
Mutta mutta.....
....koskaan ei voi välttyä siltä että joku suuttuu ja kiukustuu, sillä kaikkea tulkitaan, se mitä esim. kirjoitamme, muut tulkitsee sitä, jokainen tulkitsee omalla tavallaan, kukaan ei säästy tulkinnalta, häntä tulkitaan ja hän tulkitsee myös itse toisen kirjoituksia.
Aiheellista on siis miettiä miksi alkaa syyttä kirjoittajaa jos siis on tietoinen että itse tulkitsee toisen sanoja.

 

A
2018-05-01
Kaikki ihmiset on eri tasolla henkisesti

Kaikki ihmiset on henkisiä. Kaikki ihmiset kehittyy henkisesti eteenpäin, jotkun hyvin hyvin vähän, mutta kehittyvät kuitenkin siis hieman lisää henkisesti. 
Kaikki ihmiset on siis jollakin asteella henkisen kehityksensä kanssa, vaikka monet heistä onkin täysin tietämättömiä asiasta :)
Ihminen on kaikissa asioissa jollakin asteella, tasolla, kehityksessään ja sen takia me ihmiset olemme niin erilaisia, olemme eri tasolla kaikessa ja siihen päällepersoonalliset luonteemme. Ei ole ketään täysin samanlaista ihmistä. Tämä on sitä erilaisuutta, erilaisuuden rikkautta.

 

A
2018-05-05
Alatko omia toisten ongelmia ja ärsyynnyt ja olet saanut ongelman?

Onhan se oma ongelma jos kokee esim. toisen ihmisen kirjoitukset tai käytöksen ongelmallisiksi ja ärsyyntyy niistä, silloin on tehnyt toisesta ihmisestä ongelman itselleen, siis itsellä on nyt ongelma. Itse on reagoinut niin että ongelma tulikin häneen itseensä ja hänen omaan käytökseensä. Jatkuva kritisointi siis johtaa siihen että itse käyttäytyy huonosti, omistaa siis itse ongelman, sen toisen ihmisen ongelman vieressä :)
Yleensä ongelmat, etenkin keskustelupalstoilla leviää, paisuu ja moni alkaa saada ongelmia kun vatkovat muitten ongelmia koko ajan.


A
2018-06-02
Täytyy muistaa aina Jumala ja palvella muita ihmisiä

Kirjoittaa on aika vaikeaa omia ajatuksiaan niin että kaikki ymmärtäisi mitä oikeastaan tarkoittaa. Ajatukset rientää salaman vaudilla, kirjoittaminen sujuu hitaasti. Kaikkea mitä ajatuksissaan sanoo, on mahdotonta kirjoittaa muille luettavaksi niin että kaikki sen ymmärtäisi.

Kirjoitukseni siis on vaikea kaikkien ymmärtää. Tämän tiedän ja hyväksyn sen että muut ei aina ymmärrä minua.

On paljon ihmisiä jotka ei halua auttaa, auttavat ehkä vain joitakin ja eräitä muita eivät halua auttaa.
Myös eräät valaistuneet arastelee auttaa, sillä katsovat että on annettava jokaisen kulkea omaa polkuaan rauhassa.

Auttaminen on paljon muutakin kuin vain auttaa materiaalisesti. Jo se on auttamista että kuuntelee toista jos toinen kertoo huolistaan.

Minun "filosofiaani"/uskooni kuuluu että muistaa aina 
Jumalan ja palvella muita ihmisiä.
Mutta minulla on lupa puhua verbaalisti negatiivistä vastaan jos se negatiivinen satuttaa pahasti muita. Valitettavasti en osaa puhua negatiivistä vastaan aina kauniisti, usein käytän tyyliä joka on aivan liian kovaa. Olen yrittänyt nykyään olla hienovaraisempi sanoissani.

Ei negatiivistä tarvitse arastella niin että antaa sen negatiivisen olla rauhassa, sekä positiiviseen ja negatiiviseen on kaikilla oikeus reagoida.
Jos on hiljaa esim. jostakin pahasta, se hiljaisuus voidaan tulkita niin että on samaa mieltä sen pahan kanssa.
Maailmassa on elettävä ja opittava, on paneuduttava muuhunkin kuin vain oman itsensä ajatteluun ja itsensä kohottamiseen, tasapaino maallisen ja henkisyyden kanssa on hyvä olla.

Att tjäna andra innebär att tjäna Gud.

 

blo
2018-06-17
Myötätunto on myös rakkautta

Sielujen tasolla olemme kaikki samanlaisia. Myötätunto koskee kaikkia sieluja. Se onkin sitten aivan eri asia millä asteella ego on :) usein ego yrittää pitää puoliaan ja hyvyys unohtuu egon ollessa vallassa.

Kukaan ei voi muuttaa toisten ihmisten egoja. Vain asianomainen itse voi tutkia egoaan jos uskaltaa ja joissakin tilanteissa yrittää toimia egonsa vastaisesti.

Rakkaus voittaa kaiken. Myötätunto on myös eräänlainen rakkaudentunne.

Palvele muita ihmisiä, samalla palvelet luojaasi, Korkeinta, sillä kaikki olemme samasta lähteestä, luojamme luomia. Sielujen tasolla rakastamme kaikki toinen toisiamme.

Kaiken negatiivisen seassa täällä maailmassa se on hyvä asia että on olemassa ihmisiä jotka tuntevat myötätuntoa, pahojakin ihmisiä kohtaan. Totta kuitenkin on että myötätuntoa on kaikkein helpointa tuntea hyviä ihmisiä kohtaan.
Mutta myös vähemmän hyvät ihmiset on ihmisiä, heillä on sielu kuten kaikilla on. Myötätuntoa voi tuntea eläviä kohtaan, kaikkia eläviä kohtaan, ei he syntyessään olleet pahoja. Tuntemalla myötätuntoa ja sielujen keskeistä rakkautta, osoittaa samalla muille että on vaihtoehto pahuudella ja huonoudelle ja huonolle voinnille. 
Täytyy siis näyttää tietä, yrittää olla hyvä esimerkki muille.
Puhua voi kuinka paljon tahansa, mutta se on teoistaan kun ihminen tunnistetaan millainen hän on :)

Totta, maailmassa on paljon pahuutta, mutta se ei estä ketään olemasta hyvä muille, jos siis haluaa olla hyvä ihminen kaikkia ihmisiä kohtaan.
Ei ole mikään pakko olla muitten (pahojen) kaltainen ja halveksia muita, sellaisesta tulee kuin karuselli, jatkaa negatiivisen lisääntymistä eteenpäin maailmassa. Miksi? Mitä se antaa?
Vastaus: se antaa huonon olon itselle ja muille sillä on itse levittämässä pahuutta maailmaan.

Tiedän, se ei ole helppoa olla "kiltti" kaikille, se vaatii paljon taistelua itsensä kanssa jotta kykenisi olemaan positiivinen kaiken negatiivisyyden keskellä.

 

A-kp
2019-01-26
Subjektiiviset mielipiteet

Sisäinen äänesi, sisäinen silmäsi, sisäinen gurusi tuntee sinut, tunnistaa minkälainen sinä todellisuudessa olet ja kun egosi taistelee guruasi vastaan ja voittaa, silloin et kuuntele sisäisen gurusi ääntä, opetusta, annat egon voittaa ja johtaa elämääsi ja käytöstäsi.
Jos kuuntelet sisäistä guruasi ja otat oppia mitä gurusi sanoo sinulla sinusta itsestäsi, silloin olet voittanut egosi siinä asiassa ja ego väistyy, sillä siinä asiassa ego on hävinnyt, olet ottanut oppia sisäisen gurusi äänestä, opista, joka siis useimmiten käsittelee sinua itseäsi, muutut jonkin verran, tulet siis henkisemmäksi, tasosi kohoaa jonkin verran.

Eräät ei pidä sanasta, taso. Mutta kaikki on kaikessa erilaisia, sen takia kaikki ihmiset on eri tasolla, eri asteella kaikessa kehityksessä.
Mutta ei ole olemassa mitää universaalia taso-mittaria, eikä ole tarpeellistakaan, sillä se on aivan normaali tapahtuma kaikkien ihmisten elämässä että monissa eri asioissa taso kohoaa ajan mittaan ja välillä tasot tai vain yksi taso voi aleta ja taas joskus kohota. Eri tasot eri asioissa ihmisessä on kuin palapeli, tai .....
Lapsi kehittyy ja monet tasot kohoaa iän myötä.
Aikuinen ei jää paikoilleen, tasot kohoaa ja alenee rippuen elämästä ja tapahtumista.
Ei henkinenkään ole aina samalla tasolla, on nousua ja on alasmenoa, se on normaalia, sillä olemme tunne-ihmisiä, elämme tunteittemme kautta.

Ihmisten on yleensä vaikeaa kertoilla muille huonoista tai hyvistä puolistaan, sen sojaan ihmisen on helppoa kertoa toisen ihmisen huonoista puolista, sillä aina on helppoa nähdä vikoja muissa,, mutta ei omassa itsessään, sen takia kritiikki lentää usein aika rajusti ja ei tuo tullessaan mitään hyvää, ei kritiikin antajalle eikä myöskään kritiin saajalle.
Ihminen voi itse parantaa itseään tutkimalla itseään ja kuuntelemalla sisäisen gurunsa ääntä, sillä tavalla ihminen muuttuu, kohottaa henkistä tasoaan.
Saatu kritiikki harvemmin muuttaa ketään, sillä se ei tule itselstä tullutta.
Tiedän että se on vaikeaa yrittää olla kritisoimasta. Tiedät että minä en pidä kritisointia tärkeänä. Silti silloin tällöin hairahdan kritisoimaan jotain jostakin asiasta. Vaikka en halua kritisoida. Ego siis asialla. Kun sitä aikansa tekee, tulee hetki joilloin taistelen egoani vastaan, silloin yleensä en hiljennyt ja vältän puhumasta, tai kirjoittamasta eräissä yhteyksissä, en hiljenny täysin, mutta en vastaa, en silloin anna egolleni valtaaa siinä asiassa silloin, sillä kerralla.

Sisäistä gurua, voi myös oletettavasti kutsua nimeltä, omatunto, ehkä, sillä omatunto bruukaa soimata ihmistä aika usein jos on toiminut väärin tai sanonut kiivaspäissään väärin. 
Omatunto kolkuttaa. Mikäs se omatunto on? Se on kuin se opettaisi sinulle mikä on oikein ja amikä väärin mitä teet ja sanot. Omatunto myös opettaa ja neuvoo sinua jos kuuntelet omaatuntoa.
Ei ehkä täysin osuva yhdistelmä, mutta ehkä näin ymmärtää paremmin mikä sisäinen guru on ja miten se toimii.
Wikipedia:Omatunto

 

A-kp
2019-01-26
Sanasota

Joskus puolustus on aivan turha asia. Sillä kun saa sanallisesti turpiinsa, niin ei siinä mitkään puolustelut edes auttaisi, turpiin antaja jatkaisi vain turpiin antamista, silloin on kaikkein parasta hiljentyä ja mennä eteenpäin ja jättää turpiin antaja oman onnensa nojaan.
Jos annat tutpiin antajalle turpiin samalla mitalla, olet silloin samanlainen, egosi puhuu silloin antamalla turpiin turpiin antajalle ja sen jälkeen saat varmasti uudelleen turpiisi , siitä tulee sellainen oravanpyörä joka pyörii ja pyörii mutta ei saa mitää aikaiseksi.