A-kp
2019-03-18
Naamio

Joissakin tilanteissa on hyvä pitää naamiota. Sehän kuuluu jo sivistykseenkin että yrittää käyttäytyä hyvin kaikkia kohtaan.
Mitä hyötyä on riehua ja syytellä jotakin jostakin ja riehua avoimesti? Itsensähän sellaisesta nolaa jos ei osaa käyttäytyä ihmisiksi.
Verkossa etenkin monelta häipyy estot aika vähille, eivät ymmärrä käyttää naamiota peittääkseen edes vihamielisyyttään ja riidanhaluaan.
Naamion avulla voi hillitä omaa käytöstään jos muuten ei kykene olemaan ystävällinen.
Ajatuksiaan on vaikea hillitä, riippuu tilanteista tietenkin. Mutta se mitä sanoo, sanoja voi hilittä jos osaa käyttäytyä. Naamio kasvoille vaan ja hillitse sanojasi ja käyttäydy kunnolla. Joskus siis naamio on hyvä olla olemassa.


A-kp
2019-03-26
Hyvänteko keskustelufoorumeilla

Mitä hyviä tekoja voi esim. keskustelufoorumeilla tehdä?
Mietin aikani ja tulin seuraavanlaiseen tulokseen:
Voi yrittää olla ystävällinen kaikille, kohdella kaikkia tasaveroisesti. 
Se olisi hyväntekoa foorumeilla.
Entäs sitten kun saa negatiivistä huutoa peräänsä usein ja monilta? 
Silloin näen sen hyväntekona jos ei ota osaa negatiivisiin keskusteluihin muista, ei itsestä, eikä muistakaan. Se on hyväntekoa jos ei levitä, lisää sitä negatiivistä energiaa. 
Kaikkien tulisi muistaa että kun kukaan meistä ihmisistä emme ole täydellisiä, niin joskus on kiusaus edessä jos saa genatiisistä itseensä kohdistuvaa, riitaisaa ja halveksivaa, niin on helppo ehkä erehtyä mukaan hetkeksi juuri sen takia kun kukaan ei ole täydellinen ihminen.
Toisin sanoen, siis kaikki erehtyy joskus mukaan negatiiviseen ja ja asian sijasta menee kirjoittajaan kiinni, joten jokaisen olisi ajateltava että kukaan ei tole oinen toistaan parempia, sillä kaikki erehtyy negatiiviseen mukaan, jotkut jatkuvasti, eräät toiset silloin tällöin ja eräät muut vain joskus, mutta kaikki on silti erehtyväisiä, erehtyväisiä negatiivisuuteen, omalla kehitystasollaan. Siullä kaikilla on oma kehitys menossa ja kenenkään kehitys ei ole samalla tasolla.
Joten parasta yrittää olla kohtelias, sekin siis on hyväntekoa, foorumeilla kun ei voi tehdä fyyssisesti hyväntekoa, joten hyvänteko jää kirjoittamiseksi vain.


A-kp
2019-03-29
Energian kerääminen

Ihminen voi kerät positiivistä energiaa itseensä monella eri tavalla, saa hyvää ebergiaa ja tulee rauhalliseksi, onnelliseksi ja tyytyväiseksi kaikin puolin.
Kun noin on, että voi hyvin, silloin on helpompi avustaa muita, helpompi antaa omaa energiaansa sellaisille jotka haluaa enemmän positiivistä energiaa, joilla siis on puute hyvästä energiasta.
Tuon pitäisi käydä ihan luonnollisesti, huomaamatta, sen enempää sitä ajattelematta.


A-ek
2019-04-10
Mitä merkitsee rakkaus?

Tsung-kung kysyi: "Mitä merkitsee rakkaus?" Mestari vastasi: "Kohtele kodin ulkopuolella jokaista kuten arvokasta vierasta. Käsittele kansaa kuten kallisarvoista uhria uhritoimituksessa. Älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi toisten tekevän itsellesi."
- (Kungfutse, Keskustelut 12)

Usein pohdittu aihe.

Kungfutsen mukaan rakkaus merkitsee että kohtelee kaikkia kotinsa ulkopuolella olevia kuin arvokasta vierasta.
Ja että käsittelee, kohtelee kansaa kuin kallisarvoista uhria.
Ja että ei tee toisille sitä mitä ei tahdo itselle tehtävän.

Rakkaus on siis hyvin yksinkertaista ja yksinkertaisesti selitetty ja helposti tehty jos haluaa alkaa rakastaa kaikkia, yrittää rakastaa kaikkia.

Tuota voi rakkaudeksi kutsua.
Monet vähättelee kaikkien rakastamista, mutta rakkautta voi siis antaa kaikille Kungfutsen tavalla. Rakkauden ei tarvitse olla sen kummempaa.
Monet väittää että ei kaikkia voi rakastaa. Mutta kokilkaamme Kungfutsen tavoin rakkautta, niin silloin on rakkaus meissä ja rakastamme kaikkia
Tätä voi myös kutsua universaaliksi rakkaudeksi, sielujen väliseksi rakkaudeksi.

Titääkseni kaikissa uskonnoissakin on rakkaus, että rakastaa Jumalaa mutta myös että rakastaa itseään ja muita, ettei tee pahaa kenellekkään fyyssisesti tai verbaalaisti.

Miltä näyttää maailma?
Onko maailma täynnä rakkautta?
Miksi rakkaus ei näy kaikkialla maailmassa?

Monet heistäkin jotka kutsuvat itseään uskovaisiksi, eivät kykene rakastamaan kaikkia?
Mistä se johtuu?
Johtunee ehkä siitä että lukevat pyhiä kirjojaan, mutta eivät oikein ymmärrä lukemaansa ja alkavat tulkita omaksi edukseen, ja oman kansansa eduksi ja jättävät kaikki muut rakkauden ulkopuolelle.

Sama pätee ateisteihin, monelle rakkaus ei ulotu vieraisiin asti.

Miksi niin vaikeaa rakastaa kaikkia että eräät jopa halveksii heitä jotka sanoo yrittävänsä rakastaa kaikkia? 
Kun he ei itse kykene rakastamaan kaikkia, ei siis edes kykene ajattelemaan että se olisi mahdollista, niin he kuvittelee että kukaan muukaan ei ole halukas rakastamaan kaikkia, he siis haluaa että kaikki olisi heidän kaltaisiaan ihmisiä jotka ei osaa yrittää rakastaa kaikkia.


A-ek
2019-04-10
Millaisia parannuksi pitäisi tehdä?

Millaisia parannuksi pitäisi tehdä?
Onko sinussa omasta mielestäsi sellaisia "vikoja" joita haluaisit parantaa?
Tai oletko täysin tyytyväinen itseesi?

Ihmisen on opittava olemaan tyytyväinen itseensä vioistaan huolimatta. Kyllä omat vikansa yleensä osaa tunnistaa, osaa ainakin tunnistaa itselleen ja se se tärkeintä onkin.
Muille ei kannata vikojaan kertoa, ei se muille kuulu, sillä kaikissa on jotain vikaa, joten sokea ei voi taluttaa toista sokeaa.

Se että usein saa kritiikkiä, on osoitus siitä että joku voi huonosti ja etsii vikoja muista kun ei uskalla ehkä tunnistaa omia vikojaan, sellaisiakin on olemassa.

Moni sanoo tähän että ilman kritiikkiä ihminen ei tiedä vikojaan.

Ihminen tietää vikansa, mutta useimmat ei uskalla inahtaakaan niistä muille, eikä itsellensäkään.
Omat viat kun on ihmisen akilleskantapää, se tekee kipeää tunnustaa otselleen omia vikojaan.
Miksi sitten kritisoivat muita vaikka tietävät että heissä itsessä on myös vikoja?
Ehkä se on niin että kun he tietää vioistaan niin he haluaa yrittää nostaa esille muitten vikoja jotta ne omat viat jäisi niin kuin piiloon sinne muitten vikojen alle :)

Mutta mutta......

Vikojaan voi parannella kaikessa hiljaisuudessa, se on kaikkein parasta.
On myös hyväksyttävä oma itsensä vikoineen päivineen, siis rakastaa itseään.
Kun rakastaa itseään, silloin on myös helpompi rakastaa muita.
Tätä monet sanoo vastaan. Eivät ehkä ymmärrä että rakkautta on monenlaista, eri tasoiosta rakkautta, sillä kaikki voi rakastaa jollakin tavalla.


A-kp
2019-04-19
Emotionell intelligens//Tunneäly - Ikä

Ei ollenkaan ihme että maailmassa on paljon konflikteja ja harmoniaa. 
Valitettavasti rähinöitsijät näkyy esim. eniten lehdissä ja uutisissa. Miksi? Niitten raivoa ja tai rähinää tai konfliktia ja kuhinaa ihmetellään.
Valitettavasti pienemmäksi näkyväksi jää harmooniset ihmiset. 
Harmoonisuus ei kiinnosta esim. lukijoita yhtä paljon kuin rähinät, konfliktit.

Mutta sekä rähinä, konflikti ja harmonia kuuluu ihmisen kehitykseen.

Ihminen kehittyy koko ajan iän myötä ja kerää viisautta ja kokemuksia.

On otettava kluitenkin huomiion että kaikki ihmiset kehittyy omalla ajallaan, kenenkään kehitys ei ole samanlainen. 
Kaikki ihmiset on eri kehitystasolla.

Eri kehitystasot ihmisissä näkyy esim. miten käyttäytyy. Esille tulee siis emotionell intelligens.

Emotionell intelligens (EQ, förkortning för Emotional Quotient, "emotionell kvot", jämför IQ, intelligenskvot) är ett mått på en persons förmåga när det gäller att kunna handskas med egna och andras känslor, ha relationer, motivera sig själv och vara empatisk. Ett närliggande, men inte identiskt, begrepp är social kompetens.
Wikipedia, svenska

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaisia osia[1]:
miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa
miten tunteet ilmaistaan
miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa
tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti
tunteiden säätely ja hallinta

Wikipedia, finska

Iän myötä emotionell intelligens myös kasvaa, mutta tietenkin kaikille eri aikoina elämässä. Ja tietenkin on myös sellaisia ihmisiä jotka erottuvat selvästi, esim. jotkut nuoret saattaa omata jo erittäin kehittyneen emotionella intelligenssin, kun taas jotkut 40 vuotiaat käyttäytyy kuin murrosiässä olevat teinit jotka ei tiedä millä jalalla seisoa :)

Joten eroavaisuuksia on riittävästi. Jokainen omalla kehitystasollaan.
Jokaisen on annettava kehittyä. Hitaastikkin kehittyvä aikanaan menee eteenpäin.

Minun ja monen muunkin näkemyksen mukaan, emotionell intelligens vcaikuttaa maailman menoon ja tietenkin siis myös jokaisen ihmisen elämään ja kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.
Tässäkin asiassa voi toimia monella eri tavalla, jokainen miten jaksaa, sillä on oltava myös "kiltti" ja suojeleva itseään kohtaan.

Joten maailmaa voi katsella sillä silmällä, että maailma jakautuu moniin erilaisiin emotionella intelligenttisiin ihmisiin ja se selittää miksi eräät sotii, tappelee, riitelee koko ajan, kiusaavat ja miksi eräät on empaattisia ja etsivät harmoniaa ja rauhaa. 
Ja sitten tietenkin myäs kaikki tuolta väliltä. :) 

Ei siis mikään ihme että maailmaa voi katsella esim. kahdella eri tavalla, negatiivisesti ja positiivisesti. Sehän riippuu siitä millä kehitysasteella on elämässään.

Sitä sanotaan että ilä tuo viisautta. Ja kyllähän siinä on perää. Ikä tuo mukanaan kokemuksia ja useimmiten kokemuksistaan viisastuu. Etenkin virheistään viisastuu.

Jos menen itseeni, olin nuorena levoton, etsin ja etsin jotain ja tein paljon virheitä, mutta tein myös paljon oikein.
Kun vertaan itseäni nuorena ja nyt iäkkäämpänä, niin on valtava ero. Eteenpäin olen mennyt ja viisastunut.

Ihmisen ikä ei tarvitse sanoa mitään ihmisestä, se on ihmisen kehitys joka kertoo ihmisestä. 

Vaikka jo iäkäs olenkin, olen nuori sisimmässäni edelleenkin, en näe itseäni vanhana :) Johtunee kai siitä kun on saanut olla terve kaikin puolin, ei ole ruumillisia vaivoja iäkkyyden takia vielä, jolloin mielikin on nuoren tuntuinen vaikka viisaus onkin kasvanut vuosien mittaan.


A-kp
2019-04-29
"Kaikki mikä muissa ärsyttää, auttaa meitä tuntemaan itsemme"

Kaikki, mikä muissa ärsyttää, auttaa meitä tuntemaan itsemme.
— Carl Jung

Oletteko ajatelleet että kun ärsyyntyy jostakin henkilöstä, niin useimmiten se ärsyyntyminen johtuu siitä että emme ole tyytyväisiä itseemme?

Tuo kun Carl Jung sanoi että se auttaa meitä tuntemaan itseämme silloin kun ärsyynnymme muista ihmisistä, kuvailee siis meidän omaa näkemystämme itsestämme. 

Tietenkin jokainen meistä voi tuudittaa itsemme kuvitelmaan että olemme erittäin hyviä kaikin puolin ja että tunnemme itsemme erittäin hyvin.
Mutta mitä enemmän kritisoi muita ihmisiä, mitä enemmän tuo esille vikoja muissa ihmisissä, sitä vähemmän tuntee  itseänsä. Näkee vikoja jatkuvasti muissa, mutta ei itsessä.

Se taitaa olla niin että tyytyväinen itsensä ei tunne suurtakaan halua moittia muita jatkuvasti, sillä tyytyväisyys tuo mukanaan onnellisuutta ja onnellinen ja tyytyväinen ihminen on sen verran harmooninen että hänen ei tarvitse koko ajan etsiä vikoja muista, vikoja jotka useimmiten todellisuudessa on hänessä itsessään.
Todellisuudessa ei edes ne viat joita näkee muissa, ole siis vikoja, ne on useimmiten vain kuviteltuja vikoja.
Kun on ärsyyntynyt, silloin näkee vikoja joita ei ole olemassakaan.

Kannattaa siis miettiä, miksi ärsyyntyy jostakin ihmisestä? Miksi täytyy ärsyyntyä muista ihmisistä? Mitä se ärsyyntyminen antaa sinulle? Tuletko paremmaksi ihmiseksi ollessasi ärsyynytyt johonkin ihmiseen?

Tähän lopuksi voi sanoa näin:

Ärsyyntyminenkin kuuluu ihmisen kehitykseen. Varmasti melkein kaikilla ihmisillä on ollut aikausi jolloin on enemmän ärsyyntynyt muista, ei ehkä kaikilla, mutta monilla ehkä.

Kun oppii tuntemaan itseään hieman enemmän, silloin ei ärsyynny enää yhtä paljon muista kuin aikaisemmin ehkä teki.
Loppujen lopuksi ihminen voi joskus ärsyyntyä joskain ihmisestä vaikka tunteekin jo itsensä aika hyvin, sillä emmehän ole täydellisiä ja emme varmasti tunne itseämme täydellisesti. Kehitymme koko ajan.

Parasta on yrittää olla rauhallinen ja antaa ärtyneen sanoa sanottavansa, sillä vastaan sanominen ei kannata, ärsyynytynyt jatkaa ärsyyntymistään kunnes joskus tunnistvat itsensä ärsyyntymisestään ja koska se tapahtuu on heidän elämänsä polulla tapahtuvaa, joten olkaamme ystävällisiä ja jättäkäämme heidät rauhaan probleemansa kanssa, sillä tiedämmehän että itsekkin saatamme  joutua samaan asemaan ja ärsyynnymme jostakin henkilöstä joskus. 
Joten jokainen tekee omaa työtään ja kehittää itseään, jopa ärsyyntymällä muille ja sitä kautta joskus löytää itsensä, asioita itsessään...


A-ek
2019-05-10
Hyvä ja paha eivät ole samanlaisia

Koranen 
[41:34] Hyvä ja paha eivät ole samanlaisia. Karkoita paha sillä, mikä on parempaa, ja katso se, jonka kanssa olit vihoissa, on kuin hyvä ystäväsi. 
[41:35] Mutta sen saavuttavat vain pitkämieliset; sen saavat vain ne, joiden osana on suuri onni. 

Pahan voi siis karkoittaa pois mielestään sillä mikä on parempaa, mikä on hyvää.
Jopa vihollisen kanssa voi näin tulla ystäviksi. Ja saatikka sitten tavallisissa riidoissa, jos yrittää tehdä hyvää niin paljon kuin mahdollista ja sillä tavalla kääntää selkänsä pahalle. Se voi kuitenkin viedä tavattoman pitkän aikaa ennen kuin se paha häipyy ja tilalle tulee hyvä. Tilanteitten muutos voi siis viedä kauan aikaa. 
Kannattaa siis olla pitkämielinen ja yrittää saada se hyvä alulle sen pahan tilalle.
Pitkämielisyys on koettelevaa, joskus lankeaa, kompastuu, mutta siitä taas ylös ja jatkaa yrittämistään pitkämielisesti saada aikaan hyvyyttä pahan tilalle.

Tuo on tietenkin helposti sanottu, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa ja aikaa vievää useimmiten, johtuen omasta heikkoudesta.

Etsi pahan tilalle parempaa, hyvää, olemalla pitkämielinen ja tietenkin myös anteeksi antavainen. Se on tietenkin joskus vaikeaa antaa anteeksi jos paha jatkuu, joten antaa pahan olla ja odottaa lempeästi että paha muuttuu lopulta hyväksi, siis joskus ehkä.
Pitkämielisenä odottava ja toimiva jaksaa odottaa ja toimia pitkämielisesti, useimmiten, mutta ei tietenkään aina, sillä olemmehan me ihmiset vajaavaisia edelleenkin, emme ole täydellisiä.
-
Itsestäni voin sanoa että yritän olla pitkämielinen, mutta se on minusta erittäin vaikeaa eräissä tilanteissa, etenkin jos se paha on jatkunut kuukausia, vuosia, samanlaisena, silloin se todellakin on koettelevaa yrittää olla pitkämielinen.
-
PS.
Tiedän että monella on eri käsitys sitä mikä on pahaa ja mikä on hyvää, sehän on moraalinen kysymys kai. riippuen ihmisen moraalista ja myös luonteesta ja miten ihminen voi.


A:kp
2019-05-16
Historiaansa ei voi muuttaa

Minä en enää paljoakaan menneitä kauakaisia asioita mieti. Ollut on ollutta. Historiaansa ei muuttaa, se on mitä se on olluut.
Minä olen onnistunut pääsemään irti menneisyyteni ajattelusta ja miettimisestä ja itsenoi tai muitten syyttämisestä mitä tulee menneisyyteeni.
Olen hyväksynyt menneisyyteni, sillä se on ollut ja sitä ei voi muuttaa.
Olen siis oppinut rakastamaan itseäni, en kadu historiaani, kaikki on ollut opettavaista. Vaikeudet on opettaneet.
Vaikeudet alkoi loppua kuin jäin eläkkeelle. Nyt ei ole påaljoakaan mitään pakkoa, tunnen olevani vapaa kaikin puolin. Nautin nykyisestä elämästäni hyvin paljon. En vaihtaisi takaisin ikääni nuoreksi jälleen.
Aika jota nyt elän on parasta aikaa elämästäni. Olen onellinen ja tyytyväinen elämääni nyt.
Olen myös antanut anteeksi menneisyydelle ja henkilöille ja itselleni ja kun sen kun tein, tajusin että rakastan itseäni ja olen saavuttanut rauhan sieluuni mitä tulee menneisyyteeni ja historiaani.
Mitä tulee ihmissuhteisiin, en tunne kaipaavani paljon ihmisiä ympärilleni, tykkään olla yksin ja aina kun saan mahdollisuude, nautin yksinolosta.
Elän hyvää elämää nyt,


2019-07-25
Ego

Ego on psyken tapa "käsitellä" maailmaa ja psyke ajattelee että olemme erossa, sinä tuolla ja minä tuolla, siis psyke ja ego oletetaan olevan erossa, vaikka niin ei tosiasiassa ole. Siinä mielessä ajatellen näin ei siis egoa ole olemassa. 
Loppujen lopuksi me ihmiset olemme kaikki tämä, Lähde, Valo, Jumalallinen ja sen todellinen natur, joka on ovillkorlig rakkaus.



2019-07-29
Elämän saa paremmaksi
Pystytkö olematta välittämättä kaikesta mitä muut sanoo tai kirjoittaa?
Lehdetkin on täynnä artikkeleita joita journalistit värittää silloin tällöin omilla mielipiteillään ja sitten on aina joitakin jotka pitää sen journalistin mielipiteitä totuuksina :)
Kaikkea mitä lukee, missä tahansa, ei siis tarvitse ottaa niin vakavasti.
Ei välitetä mitä muut sanoo tai kirjoittaa jos ne on epämiellyttävää jollakin tavalla.
Jokainen saa päättää itse millä tavalla reagoitsee.
Ei kannata ajatella niin sanottuja huonoja asioita koko ajan. Jotkut niistä on kuitenkin vain omia kummituksia mitä kuvittelemme.
Elämä on lyhyt. Tehkäämme jotain miellyttävää elämässämme.
Kääntäkäämme selkämme epämiellyttävälle. Kaikkeen kun ei tarvitse takertua kiinni.
On vapaus mennä eteenpäin iloisin mielin ja jättää taakseen sellainen mikä ei miellytä.
Se on helppoa.
On osattava antaa anteeksi omissa ajatuksissaan.
Jos ei osaa antaa anteeksi, silloin se asia painaa mieltä koko ajan ja silloinhan on huono olo kun ajatuksissa pyörii koko ajan negatiivistä.
Kun opettelee, harjoittelee, niin se on kuin koulussa oppimista, pikku hiljaa edetään oppimisessa ja sitten lopulta ehkä havaitsemme että kappas vaan, pystyn ohittamaan negatiiviset asiat niin että en takerru kiinni niihin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Tämä on huomiointi elämästä ja millä tavalla elämän saa maistumaan paremmalle